yläbanneri
navigointi
 



viiva

Lehdon 2011 Eloleiri: Seitsemisen taikoja

Onneksi on nykymaailmassa hienoja älypuhelimia, kun ei enää tavan tallaajan oma äly riitä. Lehdon tämävuotinen eloleiripaikka oli nimittäin syvällä Seitsemisen kansallispuiston läpitunkemattomissa metsissä (ehkä liioittelen vähän) joten naputtelin osoitteen noin-suurin-piirtein kännykkääni, ja lähdin Samsungin opastamana kohti länttä.

Luottamukseni älypuhelimiin on kuitenkin rajallinen, joten koukkasin Ylöjärveltä kyytiini oman henkilökohtaisen kartturini, jonka avulla pääsimme kuin vettä vain leirikoulun, eli leiripaikkamme pihalle. Määränpäässä odotti harmaa yllättävän iso mökki, piharakennuksia, nuotiopaikka. Aina niin nostalginen vaikka epäilyttävä huussikin nakotti metsänrajassa. Pihassa seisoo juttelemassa aimo kasa leiriläisiä.

Eräolosuhteinen leiri veti loppuviimein osallistujia 16 kipaletta. Täytyy sanoa, että kyseiset eräolosuhteet olivat paljon vähemmän pelottavat, kuin mitä alun perin luulin. Pikkasen sai tehdä töitä, että sai vedet saunaan sekä keittiöön, mutta sellaistahan se mökkeileminen on. Joten jälkikäteen ehdotan eräolosuhde-termin vaihtamista mökkeilyyn.

Ja mikä hoivaa ihmissielua paremmin, kuin mökkeileminen muutaman hyvin kasvatetun pakanan kanssa? Ehkä nauraminen, reippaat saunalaulut, kipakat löylyt, yhteinen ruokailuhetki, ääneen lausuttu islantilainen runous, hieronta, linnunlaulu, rummun kumu?

Kaikkea tätä piisasi ja riitti, lauantaina katselin pihalla miten yksi jos toinenkin ryhmä pakanoita livahti metsän suojiin tutustumaan kansallispuiston maisemiin. Ja sieltähän he palasivat ehjinä sekä terveinä, mutta monella myös vasussaan tuliaisina suuria herkkuja. Kantarelleja! Tatteja! Ketunleipiä! Yhteinen ateria ison pöydän ääressä oli itse kerätyllä sadolla ryyditetty.

Mutta taitaa Seitsemisen suurten mäntyjen juurakoissa lymyillä myös ilkikurisia anarkistitonttuja, sillä Lehdon Ylintä Johtoa rangaistiin ihan isolla kädellä. Puheenjohtaja sai kovan vatsakivun ja joutui pakenemaan anarkistista vallankaappausta jo lauantaina. Varapuheenjohtaja laitettiin hierontapenkissä niin koville, että se itki sekä oksensi. Onneksi sentään Lehdon tiedottajalla oli tarpeeksi älliä päässään käydä lorauttamassa hyvät määrät Jalokahvia paikan tonttusille, siitä ne kävivät suopeiksi.

Eloleirillä oli yhteisenä teemana syksyisen luonnon antimien keruun lisäksi myös tutkia Lehto ry:n omaa suhtautumista luontoon. Mitä tarkoittaa hengellinen luonnon kunnioittaminen? Miten sitä voisi parantaa, miten tuoda tutuksi jästeille? Lauantaina keräännyimme nuotion ympärille yhdessä pohtimaan asiaa.

Leiripaneeli

Puheenjohtaja Thuleia jakoi leirikoululaiset kolmeen ryhmään mietiskelemään eri hengellisen luonnon kunnioittamisen teemoja.

Ensimmäinen ryhmä pohti mitä tarkoittaa hengellinen luonnon kunnioittaminen elämäntapana ja miten se eroaa muusta luonnon kunnioittamisesta ja suojelemisesta.

Toisen ryhmän piti miettiä, miten hengellistä luonnon kunnioittamisen elämäntapaa ja luontohenkisyyttä voisi tehdä tutuiksi jästeille eli ei-luonnonuskoville.

Kolmas ryhmä yritti saada selkoa mitä Lehto ry voisi tehdä tukeakseen paremmin luonnonuskovien luontoa hengellisesti kunnioittavaa elämäntapaa.

Ensimmäinen ryhmä joutui toteamaan, että on hyvin hankala määritellä jotain yhtä tapaa, jolla luontoa voi hengellisesti kunnioittaa. On myös ero henkisellä ja hengellisellä. Ihmisten näkemykset eroavat toisistaan ja moni voi perustella omaa hengellistä suhtautumistaan ihan maallisin perusteinkin. Siksi on hankala määritellä, mitä hengellinen luonnon kunnioittaminen tarkoittaa.

Toisella ryhmällä oli paljon konkreettisia ajatuksia siitä, miten hengellinen luonnon kunnioitus saataisiin myös ei-luonnonuskovien korviin. Taiteen kautta on välitetty ihmisryhmiltä toisille aatteita ja vaikeitakin aiheita läpi historian, ehkä luonnonuskovat voisivat siis järjestää taidenäyttelyn tai teatteriesityksen? Ryhmä keskusteli myös siitä, että ihmiset pitäisi saada ulos, tutkimaan vaikkapa luontokävelyillä luonnon monimuotoisuutta ja kunnioittamaan sitä.

He myös ehdottivat, että jokaisen luonnonuskovan kannattaa tulla itse ulos kaapista, olemaan esimerkkinä ja lisäämään omalla olemisellaan hyväksymisen ilmapiiriä.

Kolmosrykmentti keskittyi pohdinnoissaan Lehdon rooliin. Yleisimpänä teemana oli saada lisää tietoutta luonnon hengellisestä kunnioittamisesta maailmalle. Lisää jäseniä! Lisätään Lehdon näkyvyyttä! Järjestetään seminaari! Konkreettisina keinoina mainittiin mm. vanhojen jäsenten kannustaminen hankkimaan lisää jäseniä, esitteiden ja käyntikorttien jakaminen sekä näkyvyys ja avoin keskustelu erilaisissa tapahtumissa.

Myös tuleva sukupolvi otettiin huomioon ehdottamalla, että Lehto lisäisi nettisivuilleen ja Seitaan materiaalia lapsia varten. Miten jätteiden kierrätys sujuu helposti, ehkäpä jonkinlainen maskotti tai jopa Mielikki metsän emäntä kertoisi hauskasti, että luonto on meille kaikille ikään katsomatta hyvin hyvin tärkeä asia.

Iita

Leiripaneelin tuloksia:

Ryhmä 1

Hengellinen luonnon kunnioittaminen lähtee myös muista lähtökohdista kuin pelkistä tieteellisistä tosiasioista.
Luonto on monitasoisempi kuin vain yksi asia.
Kaikki ei ole samaa: hengellisten luonnon kunnioittajien näkemykset voivat erota paljon tosistaan.
Hengellinen luonnon kunnioittaja usein perustelee vakaumustaan myös maallisin termein.

Ryhmä 2

Taiteen kautta
Ulkona tapahtumia, joissa sisältönä kansantarut, luonnon elämäntapa jne.
Tulemalla itse ulos kaapista, olemalla avoin.
Pysyviä, arkipäiväisiä yksityiskohtia, esimerkiksi perustetaan niitty keskelle kaupunkia.
Opastetut luontokävelyt, julkaisut, esitteet, haastattelut.
Luonnonmukaiseen elämään / asumiseen liittyvät talkoot: tehdään pärekatto!
Puhelinmyynti, suoramarkkinointi ;)
Helposti lähestyttäviä, kertaluontoisia tapahtumia, joihin ei tarvitse sitoutua.

Ryhmä 3

Aiheesta lisää juttuja Seitaan
Jäsenhankintaa: olla esillä julkisissa tapahtumissa, kannustaa jäseniä hankkimaan lisää jäseniä, käyntikortit, flyerit.
Yhteistyö niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Lehto toimii itse esikuvana.
Annetaan keskustelumahdollisuuksia, kuten tämä paneeli.
Panostetaan paikallistoimintaan.
Kannustetaan aktiiveja.
Lisätään Lehdon näkyvyyttä.
Järjestetään kysely jäsenistöltä: miten luonnon hengellinen kunnioittaminen näkyy Sinun elämässäsi?
Järjestetään seminaari, haetaan siihen apurahaa.
Luodaan lapsille omaa toimintaa ja tekemistä, esim. nettisivuilta ladattavia paperinukkeja. Opetetaan uusi sukupolvi kunnioittamaan luontoa.
Jatketaan elinkaariartikkeliprojektia. Lisätään hautaussuunnitelman lisäksi myös esimerkiksi luonnonuskovan nimiäiskaavat nettiin.

viiva

<< Seita Onlinen etusivulle
<< Seidan juttuarkistoon

 

alabanneri