Lehto ry - Tervetuloa

Noitavainot ja noituuden historialliset määritelmät

Shamanismi, noituus ja druidismi -luentosarjassa Åbo Akademissa professori Ronald Hutton kertoi noitavainoista Euroopassa. Hän valotti historiallisia noituuden määritelmiä ja niiden vaikutusta noitavainojen kohdistumiseen.

Noitavainoja on ollut useita kertoja maailman historiassa. Euroopan historiassa varhaisia noitavainoja oli esimerkiksi Roomassa, jossa tapettiin 2000 eaa. yhdessä vainossa 2000 ihmistä ja toisessa vainossa 3000 ihmistä. Euroopan noitavainoissa (Burning Times) 1300 - 1700 luvuilla kuoli noin 40000 - 50000 ihmistä. Luvut jopa 9 miljoonasta kuolleesta ovat liioittelua.

Hutton kertoi tutkimuksissa käyneen ilmi, että kolmenkymmenen ihmisen polttaminen yhdessä kaupungissa muuttui ihmisten kertomuksissa paljon isommaksi verilöylyksi ja jutut paisuivat. Euroopassa suurin osa tapetuista oli naisia. Naisten surmaamiselle löytyy tutkijan mukaan useita syitä. Suurin osa noituudeksi tulkituista rikkomuksista liittyi kotipiirin toimiin, joita yleensä naiset tekivät. Sanojen katsottiin
sisältävän maagista voimaa ja naisten tapa riidellä oli verbaalinen, siinä missä miehet tappelivat nyrkein. Eli kun tappelusta jäi kaunaa, oli helppo syyttää tappelupukaria verbaalisesta noituudesta.

Historiallisesti noita on määritelty suuren yleisön toimesta pahaksi ihmiseksi, joka käyttää yliluonnollisia voimia vahingoittaakseen toisia. Historiallinen vainoissa jahdattu noita on täyttänyt vainoojiensa mielessä seuraavat määritelmät; Hän on käyttänyt yliluonnollisia voimia tuottamaan vahinkoa, onnettomuuksia ja vammoja toisille. Hän on toiminut tuntemaansa ihmistä vastaan eli noita tulee oman yhteisön sisältä eikä yleensä käy outojen ihmisten kimppuun. Perusmotiiveina noidan toiminnalle ei ole rahan tai vallan saaminen vaan vahingon tuottamisesta nauttiminen. Noituuden voi kumota eliminoimalla noita (pakotetaan muuttamaan pois yhteisöstä tai surmataan), tai esimerkiksi lähettämällä noidan magian takaisin hänelle.

Nämä yksityiskohdat täyttyvät noitavainoissa ympäri maailman. Muut detaljit vaihtelevat kulttuurista toiseen. Toiset yhteiskunnat tai yhteisöt uskovat noituuteen. Toiset taas selittävät samat ilmiöt muilla syillä. Noituuteen uskomaton yhteisö voi selittää epäonnen (kanat eivät muni, huono sato) esimerkiksi niin, että se on luonnonhenkien (faeries, elves) tai kuolleiden esi-isien aiheuttamaa. Yhteisön tai yhteiskunnan perususkomusta (noituuden aiheuttamaa tai muiden syiden aiheuttamaa) on lähes mahdotonta muuttaa. Perususkoa on mahdoton muuttaa, vaikka viereisessä kylässä uskottaisiin eri
tavalla.

Muinaisessa Euroopassa oli useita erilaisia noituuden perinteitä ja ajatuksia magian alkuperään ja siihen mikä aiheuttaa pahaa.

Egyptiläinen noituus

Egyptiläiset eivät eriyttäneet noituuden käsitystä eivätkä uskoneet noitiin. Magia oli hyväksyttyä ja sitä käytettiin jopa toisten vahingoittamiseen. Tällaisessa tilanteessa tehtiin vastamagiaa ta jos omat taidot eivät riittäneet, niin pyydettiin temppelissä papistoa kostamaan tai torjumaan noituus. Ainoa ei-hyväksytty magian käyttötapa oli yritys vahingoittaa tai murhata faarao. Mutta tämä oli tietysti yhtä tuomittavaa yrittipä sitä sitten magialla, kirveellä tai muulla keinoilla. Egyptiläinen rituaalimagia periytyi Kreikkaan. Kreikassa sitä kuvattiin kirjallisuudessa ja perinne eli vahvana kristinuskon rinnalla. Uskottiin, että magia on luonnollista eikä itsessään pahaa tai hyvää vaan käyttötapa ratkaisi.


Assyrias-babylonialais-palestiinalainen perinne

Alueella uskottiin, että pahat maagikot käyttivät maan henkiä pahaan magiaan. Alueen uskomus pahoista hengistä periytyi kreikkalaiseen kulttuuripiiriin, jossa henget nimettiin demoneiksi. Tätä kautta ajatus demoneista siirtyi kristinuskoon ja samalla ajatus, että noidat käyttäisivät demoneita pahaan magiaan toisia ihmisiä vahingoittaakseen

Shamanistinen/arktinen traditio

Shamanistisessa kulttuuripiirissä ajateltiin, että luonnonhenget aiheuttavat pahaa ja shamaani voi valjastaa ne avukseen. Hyvä shamaani voi taas lähettää omat henkiapurinsa taistelemaan pahoja henkiä vastaan toisen ihmisen puolesta.

(Indo)eurooppalainen traditio

Uskonto oli indoeurooppalaisessa kultuuripiirissä politiikan apuväline. Esimerkiksi druidit käyttivät enteitä ja enteiden tulkitsemista poliittisen johdon neuvonnassa apuna ja politiikan tukena. Uskottiin, että magia ei ole luontainen kyky, vaan se tulee opetella joko kirjoista tai kokeneen opettajan avustuksella. Naisia puolestaan pidettiin astioina, joissa magia oli luonnostaan. Heidän ei tarvinnut erikseen opetella taitoa. Naisten luontainen magia oli voimakasta (viisaat naiset, oraakkelit) ja heitä konsultoitiin jos miesten kyvyt eivät riittäneet. Naisten ajateltiin myös taitavan pahan magian - joten tämän kulttuuripiirin alueella tämä muuttui stereotypiaksi ja pääasiallisesti naiset saivat surmansa noitavainoissa.

Alueilla jossa tapettiin enemmän miehiä (Suomi, Viro, Venäjä, Islanti) oli vallalla shamanistinen / arktinen traditio, jossa uskottiin miesten olevan shamaaneja ja tämän vuoksi vainoissa tapettiin pääasiassa miehiä. Eli noitavainoissa tapettujen sukupuoli on siis suoraan verrannollinen siihen, millaisen kulttuuripiirin peruskäsitys magiasta alueella oli vallalla.

Suomessa tapettiin ensin pääasiassa miehiä, koska Suomessa oli shamanistinen/ arktinen peruskäsitys noituudesta ja shamanismista miesten hallitsemana. Ruotsin kautta kuitenkin aikojen kuluessa alkoi levitä indoeurooppalainen stereotypia voimakkaista naisnoidista, joten loppuajan vainoissa tapettiin yhä enemmän naisia.

Kristinusko kärjisti kansan uskomuksia vastakohtiin. Muualla maailmassa noituudella oli uskonnon funktio, mutta kristinuskon siirtäessä noituuden omaan järjestelmäänsä kristittyjen piti sijoittaa noituus vastakohta-ajattelun mukaisesti ja noituus määriteltiin pahaksi ja yhdistettiin Saatanaan. Esimerkiksi Venäjällä ja Kaakkois-Euroopassa vainoilta säästyttiin, koska alueen uskonnossa ei ole ollut Saatanallista pahaa hahmoa merkittävässä asemassa.

Hutton ei pidä noitavainoja pimeän vanhan ajan tuotoksena vaan modernin ajan ensimmäisenä “kokeiluna”, joka epäonnistui. Noitien tappaminen ei vain yksinkertaisesti toiminut, koska tappamisesta huolimatta noituudeksi epäillyt ilmiöt eivät kadonneet (sää oli yhä ajoittain huono, kanat eivät munineet toisinaan jne.) Euroopasta tuli ainoa kulttuuripiiri, joka käänsi noituuden pahaksi uskonnoksi. Koska kuitenkaan noitien tuhoaminen ei auttanut poistamaan ongelmia, päätettiin lakata kokonaan uskomasta noituuteen ja se leimattiin höpö-höpöksi. Tämä asenne on vallalla yhteiskunnassa yhä.

Nyky-Afrikassa noitaoikeudenkäynnit ovat jälleen nostaneet päätänsä. Huom. afrikkalaisessa yhteiskunnassa on säilynyt perusvire, joka uskoo noituuteen. Ghana, Kamerun ja Malawi ovat määrittäneet noituuden rikokseksi. Oikeudenkäynneissä on ammattitodistajia, joiden todistuksia pidetään automaattisesti pätevinä - niitä ei saa kiistää. Tämä on Afrikassa kasvava trendi.

Britanniassa elää edelleen vahvoja uskomuksia “saatanallisesta salaliitosta”, jotka nostavat päätänsä jos jotain pahaa tapahtuu. Jollakin alueella oli esimerkiksi kadonnut samaan aikaan kaksi mustaa kissaa ja ihmiset lähes hysterisoituivat syyttämään saatananpalvojia syyllisiksi. Tällaisissa tapauksissa hysteria valtaa ihmismielen helposti, joten vainoaminen ja lynkkausmentaliteetti ei ole kaukana tänäkään päivänä.

Hutton summasi, että jos yhteiskunta alkaa uskoa, että psyykkisiä voimia voi käyttää asioihin vaikuttamiseen, johtaa se heti ajatteluun, että voimia voi käyttää pahaan. Tästä seuraa vainoaminen ja hysteria. Hän sanoikin, että paras paikka magian harjoittajalle asua on yhteiskunta, joka ei usko magiaan.


Ronald Huttonin
luentosarjasta (11.4.2006)
muistiin kirjannut ja suomeen kääntänyt
Thuleia

Artikkeli on julkaistu Lehto ry:n Seita-lehdessä 1/2013.

<< Uskontoja ja filosofiaa
<<
Artikkelivalikko


Liity jäseneksi Lehtoon


 

Lehto ry - Etusivu In English Lehto ry Lehto ry Facebookissa Etusivu Lehto Uskonnot Tapahtumat Seita-lehti Verkkokauppa Yhteystiedot Seita-lehti Seita-lehden artikkelit verkossa Osta irtonumeroita Mainosta lehden sivuilla Vuosikerrat Mediakortti