Yule, äitien yö

O' - Father Yule returns with presents as the moment nears

Siinä, missä taannoinen Samhain oli kelttiläisen vuoden loppu, Yule edustaa pohjoismaisessa mytologiassa jatkuvuutta. Nimi Yule tulee norjalaisesta sanasta ”Jol”, joka tarkoittaa pyörää. Yulena valon määrä alkaa lisääntyä ja kevättä kohden alkaa taas vihertää, mikä selittää nimen. Pohjolassa keskitalven juhla oli kunnioitettu ja hyvin odotettu päivä talven kaamoksen keskellä.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kelttiläisessä, eurooppalaisessa perinteessä Yulella on nimityksiä kuten Modranicht, Mean Gemredh ja Alban Arthan, jotka tarkoittavat äitien yötä, keskitalven juhlaa ja jumalallista juhlaa.

The Golden Child of Promise in darkest hour appears

Nykyisessä uuspakanallisessa perinteessä Yulea juhlitaan värikkäästi. Nykyiseen wiccaan ei ole vakiintunut perinteitä vielä, vaan moni juhlii Yulea omilla tahoillaan omin rituaalein, mikäli rituaaleja tekeekään.Kuitenkin Yulea juhlitaan maailmalla esimerkiksi druidien keskuudessa vakiintunein riiten. Yksi näistä on kirjassa Book of Pagan Prayer esitelty A Solitary Yule-riitti. Historiallisesti katsottuna Yule ei ole kuitenkaan kelttiläiseen perinteeseen kuuluva juhla, ja on tullut vasta jälkeenpäin nykyisiin uuspakanallisiin uskontoihin.

The Old Man totters out the great / Threshold between the Years

Yuleen liitetään eri kulttuureissa kasa erilaisia jumalhahmoja. Näitä löytyy esimerkiksi kreikkalaisesta, japanilaisesta, pohjoismaisesta, roomalaisesta sekä kelttiläisestä kulttuurista. Alcyone, kreikkalainen jumalatar pesii jokaisena talvena kaksi viikkoa, jonka aikana merten tuulet ja myrskyt seisahtuvat ja rauhoittuvat. Tämän lisäksi kreikkalaisessa jumalperheessä on myös Demeter, joka vahvasti yhdistettiin vuodenaikojen vaihteluun ja varsinkin synkkään talveen, kun hän ikävöi tyttärensä Persephonen luokse, sekä Dionysos, jonka kunniaksi järjestettiin joulukuussa juhla ”Brumalia”.

Japanilaisessa kulttuurissa Amaterasun, auringonjumalattaren heräämistä juhlittiin Yulen aikoihin. Amaterasu nukkui talvet kylmässä luolassa ja heräsi muiden jumalten herätellessä hänet uuteen alkavaan vuoteen. Kun Amaterasu heräsi, hän katsoi ensimmäisenä peiliin ja valaisi maailman valollaan. Pohjoismaailaisessa mytologiassa Yuleen yhdistetään jumala Baldur, joka vastasi kuolemallaan myös mistelimyytin synnystä. Kun Loki tappoi Baldurin mistelipuusta tehdyllä jousella, Baldurin äiti itki valkoisia kyyneleitä, joista tuli mistelin marjat. Loppujen lopuksi tarina kuitenkin päättyi hyvin: Baldur heräsi kuolleista ja Frigga oli niin iloinen tapahtumasta, että teki mistelistä rakkauden symbolin sekä lupasi suudella jokaista sen alta kulkevaa.

Oh, tidings of comfort and joy - comfort and joy

Itse vietän Yulea hyvin rauhallisissa merkeissä. Osa perheestäni viettää perinteistä suomalaista joulua, joten lahjojen vaihdot ja muut Yuleen liitettävät perinteet vaihdetaan jouluaattona. Kuitenkin Yulena istun hiljentymään luontoon lumen keskelle ja tietenkin pidän rauhan henkeä yllä kynttilöiden avulla. Yule on minulle hiljentymisen ja uudelleensyntymisen juhla, sillä päiväthän alkavat pidentyä talven kaamoksesta.

Teksti:
Callette

<< Seita Onlinen etusivulle
<< Seidan juttuarkistoon